21.2.2012

Luomistöitä

Lumenluontia on riittänyt kaikille. Eilen saimme luoda pihan lumet ainakin neljään kertaan. Tänään luomistyö huipentui aurinkokeräimien lumesta vapauttamiseen. Nautimme auringosta, hiljaisesta auringonkehruusta ( joka lämmittää enemmän mieltä kuin vesivaraajaa) ja lumisesta maisemasta polkuineen.


Lumen luonti on luovaa työtä. Huomaamatta jokaiselle syntyy oma tyyli, tekninen sekä taiteellinen ratkaisumalli luomistyön etenemiselle, erilainen lumikolan tyhjennys- ja reunojen viimeistelyjälki. Kuulun siihen koulukuntaan, joka vielä viimeiseksi luo kaikki lumikokkareet reunoilta pois - samoin liikaa pörhölleen jääneet kolausraidat...

Puhumme maailman luomisesta. Luomme lumen lisäksi tarpeita, taidetta, ilmapiiriä... Olen haaveillut pitkään loimen luomisesta. Silmukoita luon myös. Käärme luo nahkansa. Olen aina ihmetellyt miksi eläimen keskenmenoa kutsutaan luomiseksi!

Klo 11.25 ja keräimen pumppu pyörähti käyteen. Veden lämpötila keräimissä n. +30

Klo 11.45 keräimet hohtavat lähes kokonaan lumesta vapaina. veden lämpötila n. +40 C
 Talvi jatkuu lumisena, lisää lumisateita ja luomistyötä edesssä.




6.2.2012

Lämmintä vettä riittää.



Aamulla keräimen lämpötila oli -22 astetta. Lämpömittari on keräimen putkistossa, pakkasenkestävässä glykoli-nesteessä. Päivä oli aurinkoinen ja kello 12.30 keräimen mittari näytti jo nollaa. Lupaavaa. Ulkona katolla oli havaittavissa pieniä sulamisen merkkejä:


Kun auringonkehrääjän keräimet käytännössä vielä nukkuvat, akkuvesivaraaja lämpenee vesikiertoisella puuhellalla (kutsutaan myös keskuslämmitysliedeksi). Yleensä varaajan vesi pysyy noin +60 asteisena aamukahvi- + päiväruoka- + iltavalkeilla. Pakkasen painuessa alle -15 asteen, pidämme tulta puuhellassa useammin mukavuussyistä. Puuhella lämmittää huoneistoa leivinuunin lisäksi. Tällöin veden lämpötila nousee +70- 80 asteiseksi.  Vaikka noin +30 asteinen vesi kiertää sauna- ja pesutilojen lattiassa, Vesivaraajan alaosan lämpötila nousee myös +40-50 asteiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että jos ulkona on aurinkoista, niin keräimen pumppu pyörähtää käyntiin vasta silloin kun keräimien lämpötila ylittää varaajan alaosan lämpötilan eli +40-50 astetta. Juuri sen tähden varaajan alaosan lämpötilaa pidetään viileämpänä, jotta saataisiin mahdoillisimman tarkkaan auringonlämpö kehrättyä talteen. Ennen vesikiertoista puuhellaa lämmitimme varaajaa yösähköllä, jolloin varaajan alaosan termostatti oli asennettu kevättalvella noin +30 asteeseen ja yläosan lämpökierukan termostaatti +60 asteeseen.

On suorastaan ylellistä, kun lämmintä vettä ei tarvitse säästellä, varsinkin näin kovilla pakkasilla. Vettä ei tuhlata, mutta kuumaa vettä ei tarvitse pihdata, päinvastoin, lämpimästä käyttövedestä on nyt ylitarjontaa. Käytän pyykinpesukoneessa myös lämmitettyä vettä - kesällä aurinkolämmintä ja nyt siis puilla lämmitettyä. Pesukoneeseen voisi liittä ajastimella varustetun jakajan, joka ohjaisi lämpimän veden suoraan koneeseen. Johdan toistaiseksi lämpimät vedet erillisellä letkulla pesupulveriluukusta sisään. Hyvin on toiminut näinkin.

3.2.2012

Talvennavasta helmihangille


Talvi antoi odottaa. Tammikuun 6. päivä pyörähti aurinkokeräimen pumppu käyntiin. Saimme siis ensimmäisen kerran säilöön tammikuun auringonlankaa! Keräimet peittävä lumipeite saapui vasta tammikuun lopulla. Helmikuu heitti paukkupakkaset ilmoille, tykkylunta puiden oksille ja helmet hangille. Poistimme hieman lunta keräinten päältä. Nähtäväksi jää jaksaako helmikuun aurinko lämmittää keräimet paljaiksi. Viime yönä pakkanen laski -25:een. Parhaillaankin pakkasta -20 astetta ja yötä kohden pakkanen kiristyy. Talven pakkasennätys toistaiseksi on mitattu Kuusamossa -39,2 astetta ja ensiyönnä todennäköisesti -40 asteen raja alittuu monin paikoin. Maapallon pakkasennätys on -89,4º ja se on mitattu Antarktiksella venäläisellä Vostok tutkimusasemalla viimeksi vuonna 1983. Suomen pakkasennätys viimeisen sadan vuoden jaksolta on Kittilän Pokasta vuodelta 1999 -51,5º.