Naapurin Siiri

Naapurissamme asustaa lehtopöllöperhe. Metsään on laitettu pöllölle oma pönttö, jossa emo hautoi muniaan yhden kuukauden. Kuoriuduttuaan poikaset kasvoivat pöntön suojissa vielä toisen kuukauden, ennen kuin tohtivat kiipeillä lähipuiden oksilla ja aloittaa lentoharjoitukset.

Pöllökuvat Pasi Airike. Lehtopöllön poikanen suunnittelee lentoon lähtöä toukokuun lopulla.

Miksi pöllö valitsee ihmisen tekemän pöntön "luonnonmukaisen" sijaan? Luonnontilaiset metsät ovat vähentyneet vähenemistään. Suurintaa osaa metsiä hyödynnetään kaatamalla puusto niin nopeasti, että puut eivät ehdi viettää vanhuutta ja tarjota koloja ja onkaloita kolopesijöille, kuten lehtopöllölle. Sen suosituimpia pesäkoloja ovat vanhan tammen lahonneiden oksien tilalle syntyneet onkalot. Lehtopöllö nimensä mukaisesti suosii lehtometsiä. Myös muihin vanhoihin lehtipuihin, esim koivuun, saattaa syntyä pöllön mentäviä jättikoloja. Palokärjen tekemät kolot ovat aivan liian pieniä lehtopöllön kaltaiselle otukselle.

Siiri uuden asuntonsa kuistilla

Olemme antaneet lehtopöllö-emolle nimeksi Siiri edesmenneen hyvän ystävän ja naapurin mukaan. Siirin poikaset ovat jo varttuneet isoiksi ja ne vierailevat öisin pihallamme pitäen outoa kähisevää ja vinkuvaa kerjuuääntä. Emo vastailee maukuen. 

Pönttö on ollut hyljättynä jo jonkun aikaa ja nyt näyttää siltä, että Siiri on muuttanut poikineen uuteen asuntoon: autiotaloon, naapurimme Siirin lapsuudenkotiin, jota myös Samppalinnaksi kutsuttiin. Hauska sattuma, josta myös Siiri pitäisi! Nyt on pöllöillä tilaa, vaikka muille jakaa. Alakerrassa asustaa supikoiraperhe. Näin luonto eläimineen valloittaa takaisin ihmisten hylkäämiä vanhoja rakennuksia.

Kaikkia taloja, varsinkaan puutaloja, ei kannata siis purkaa! Voimme auttaa eläimiä selviämään muuttuvassa maailmassa rakentamalla pönttöjä niin linnuille, myrkkypistiäisille kuin perhosillekin ja vaikka kelluvia puutarhasaaria monimuotoiselle lajistolle mikrobeista lintuihin. Kaikessa on sama ajatus taustalla: korvata ihmistoiminnan seurauksena tuhoutuneita elinympäristöjä ja turvata luonnon monimuotoisuutta.

Mennään ajassa hieman taaksepäin, toukokuun puoleen väliin:

Lehtopöllön poikasia kävi tervehtimässä rengastaja. Siiri-emo suhtautui toimenpiteeseen sangen joustavasti. Rengastaminen voi näyttää hurjalta, mutta se tehdään hyvin tietäen ja taitaen.
Voit kurkata lisätietoja rengastuksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistosta.  

Rengastustoimisto vastaa lintujen rengastuksesta ja rengaslöytöjen kokoamisesta Suomessa. Luonnontieteellinen keskusmuseo antaa rengastusluvat ja kerää rengastuksen avulla tietoa linnuista. niiden muutosta, iästä, kuolevuudesta, kuolinsyistä ja vuosittaisista kannanvaihteluista. Rengastuksella saatava tieto edistää myös lintujen suojelua.

Alkoi nukuttamaan mokoma touhu!



Samppalinnan vintin valloittaja