Aurinkolehmä ja hybridi

Olemme olleet aikaisempina vuosina talvikuukaudet yösähkön varassa käyttöveden lämmityksen suhteen. Sähkösopimus on tehty luonnollisesti yhtiöön, joka tuottaa vain uusiutuvaa energiaa. Sellainen löytyi Ruotsista. Vain tuulisähköä tuottavia yhtiöitä (vaiko yhtiö?) löytyy Suomestakin, ainakin Lumituuli, mutta osakkaaksi pääseminen ei näyttänyt olevan yksinkertaista. Aikaisemmin ostimme Ekosähköä, mutta huomasin  jossain vaiheessa yrityksen olevan ydinvoimaan sijoittavan emoyhtiön tytäryhtiö, joten sähkösopimuksen vaihto tuli eteen. Sehän onkin nykyään tosi vaivatonta  Vaihda virtaa!

Enää emme tarvitse sähköä lainkaan käyttöveden ja lattian lämmitykseen - paitsi pumppujen osalta. Pumppuja on kaksi: toinen pyörittää aurinkokeräimestä lämpöä akkuvesivaraajaan ja toinen lattialämmitystä. Hankin vesikiertoisen keskuslämmityslieden  jo viisi vuotta sitten. Tuolloin myyjä neuvoi etsimään asentajaksi putkimiehen, joka on syntynyt 50-luvulla tai aikaisemmin... enkä sellaista sitten löytänyt. Viime syksynä, kun merkit näyttivät siltä että talvi tulee aikaisin ja kylmänä, laitoin tuulemaan. Tyhjänpanttina nurkassa seisova hella ärsytti, oli ärsyttänyt jo pitkään, samalla kun talvi teki tuloaan..

Viidessä vuodessa jälkipolvi on kasvanut miehen mittoihin. Putkimies löytyi läheltä: talonrakentajaksi valmistuneen poikani ystäväpiiristä, parikymppinen ammattilainen. Häneltä onnistu näppärästi  puuhellan asentaminen vesivaraajaan vapaalla kierrolla. Minulla oli piirustukset valmiina monimutkaisempaa systeemiä varten, jossa vesi olisi kiertänyt aurinkojärjestelmän pumpun kautta, mutta nuori putkimies näki sen heti tarpeettomaksi.  Loistavasti on toiminut! Samalla tulella lämpiävät vedet, kiehuu kahvit ja muut pöperöt. Sydäntalvella  lämmitimme hellaa aamuin ja illoin, nyt laitamme tulet hellaan vasta auringonkehruun jälkeen. Tuhannen litran akkuvesivaraaja on pysynyt  vähällä vaivalla ja klapimäärällä  +60 asteessa. Saunan ja pesutilojen lattiassa kiertää noin +30 asteinen vesi.

Akkuvesivaraaja on sulautunut osaksi vanhaa karjakeittiötä. Nuorimmaisen  tutkimus-akvaario etualalla. Iloitsen siitä, että voin työpöydän äärestä seurata auringonkehruun edistymistä!

Akkuvesivaraaja on saanut kunniapaikan entisen koulun navetan karjakeittiöstä, paikalta jossa on ollut muuripata. Muuripadan kiehuvan kuumilla vesillä on pesty maitotonkat ja lypsyämpärit. Ateljeen remonttia suunnitellesani pyörittelen pohjapiirrosta ja pohdin mihin ihmeeseen sijoitan tuollaisen möhkäleen!  Mielessä oli lattian alla  oleva kellari, joka olisi tuonut monta mutkaa matkaan. Entisen navetta-keittolarakennuksen  muutokset suunnitellut ja piirtänyt Mertsi Toivonen sanoi minulle tuolloin: "Sehän on sinun talosi sydän!  Eikös se voisi olla tuossa keskellä?" "Hm, jaa, hei JOO, hyvä idea!"  Niin akkuvaraajasta tuli kuin tulikin ateljee-rakennuksen sydän ja aurinkolehmä. Olen etsinyt vanhaa valokuvaa angelniemeläisestä lehmästä. Haluaisin varaajan valkoiseen kylkeen aurinkolehmän kuvan. Muistoksi karjakeittiöstä, jonka pikimustat hirret olen jättänyt näkyviin.

Lämmin  vesi  nousee vapaalla kierrolla ylimmäistä putkea pitkin varaajan yläosaan. Hellan vesisäiliöön vesi tulee varaajan ala-osasta 20-30 asteisena, nyt auringon lämmittäessä varaajan alaosaa  40 asteisena. Putki kulkee pärekopan takana.

Keskuslämmitysliesi oli vielä 50-60-luvuilla yleinen lämmitysmuoto. Liedestä voi johtaa lämmintä vettä pattereihin. Nyt  vesikiertoiset puulämmitysjärjestelmät näyttävät tekevän paluuta.

Kello on nyt aamupäivällä 10.10 ja pumppu pyörii. Keräinten veden lämpötila 33 astetta. Pumppu käynnistyy keräinten lämpötilan ylittäessä varaajan alaosan veden lämpötilan, joka on yön jälkeen (en ole pitänyt tulia hellassa) 23 astetta.

Aurinkohybridi.- hybridirukki