Tapettinäytteitä Peksalan koulun seiniltä

Tapetit ovat ovat helposti katoava osa rakennuksien historiaa ja kulttuuriperintöä. Muodit ovat vaihtuneet nopeasti ja tapetteja on ollut helppo uusia - onhan se ollut myös samalla savuisen seinän puhdistus. Me revimme tyypillisesti koulun kaikki hirsiseinät esiin 80-luvulla. Tosin ennen meitä rakennusta katsomassa käyneet olivat jo repineet pinkopahveja irti seinistä tarkastaakseen hirsien kuntoa.

Museovirastoon on koottu korjausten ja inventointien yhteydessä tapettinäytteitä 1960-luvulta lähtien ja tapettinäytteiden kokoelma on julkaistu verkossa. Rakennushistorian osaston tapettitietokannasta voi hakea ajan, kuviotyyppien, värien tai kohteiden mukaan suomalaisia tapetteja. Tietokanta perustuu tapettifragmenttien luetteloon. Osa näytteistä on yksityisten henkilöiden lahjoittamia. Vanhimmat näytteet ovat 1700-luvulta, valtaosa on 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta.

 Tapettien historiasta tietoa Museoviraston sivulta

Kotimaisia paperitapetteja alkoi olla saatavilla jo 1700-luvun puolivälissä. 1800-luvun puolivälissä tapettien käyttö yleistyi, kun ensimmäiset suomalaiset tapettitehtaat perustettiin. Tapettien valmistus ja käyttö kasvoi moninkertaiseksi, kun siirryttiin höyrykonevalmistukseen 1870-luvulla ja kun paperia alettiin valmistaa puusta. Tämän jälkeen tapettien käyttö levisi kaikenlaisiin asuntoihin.

Museoviraston tapettitietokanta

 Peksalan koulun opettajan asunnon vanhimmat tapettikerrokset:

Sali

Keittiön tapetteja yllä ja alla

 

Kamari

Peksalan koulun vintiltä löytyneitä tapettirullien päistä:

Peksalan koulun ison luokkahuoneen länsiseinään on jätetty kohta, jossa on kaikki pahvi- ja tapettikerrokset tallella.