Ukkometso ja auringonnousu

Ystäväni oli kaivanut sortuneen autiotalon raunioista maalauksen, taulun, joka oli niin iso, ettei se mahtuisi hänen mökkinsä seinälle! Hän vihjasi siitä meille.  Emmin, sillä oli vaikea ottaa vastaan esinettä, jonka alkuperästä ei ollut tietoa - kun ei oikein tiedä minne ja kenelle taulu oikeasti kuuluisi. Päätin kuitenkin antaa taululle "mahdollisuuden", uuden kodin, vaikka kangas oli pahoin vaurioitunut tai ehkä jopa siksi: säälin maalausta.

Metsotaulu on 130 cm korkea ja 210 cm leveä; on siinä öljyvärimaalaukselle kokoa! Taulun kankaassa on muutamia reikiä, mutta kokonaisuutena se näyttää eheältä: yksityiskohtainen maisemamaalaus, jonka etualaa hallitsee aihkimännyn oksalla kiikkuva ukkometso. Taustalla kuohuva köngäs ja kallioita käkkärämäntyineen sekä kaiken kruunaava auringonnousu. Onko metso lähdössä, tulossa vai katseleeko alas maahan, ja mihin siellä - on ollut yksi taulun kirvoittama keskustelun aihe. Maalaus tuntui aluksi oudolta, mutta samalla kiinnostavalta ollakseen liian isokokoinen "toritaiteeksi" - hauskakin ja loppujen lopuksi "ei huonosti maalattu" metso jylhässä kansallismaisemassa.

Taulu päätyi tuolloin lastenhuoneen hirsiseinälle ja on pysynyt niillä sijoillaan lähes 25 vuotta. Taulukankaaseen on tullut tosin muutama lisäreikä. "Kuulapyssystä" -ovat lapset tunnustaneet. Epäilin myös kaarijousella metsoa ammutun, mutta ei kuulemma ole, joten suurin reikä olkoon autiotalo-aikojen peruja. Metso on pysynyt koulumme opettajan kamarin hirsiseinällä läpi huoneen monien muutosten: nukkumaparvien rakentamisen, niiden purkamisen, eteläseinän lahovaurion korjauksen (jolloin huoneessa ei ollut vähään aikaan lainkaan ulkoseinää). Taulua on ollut vaikea siirtää syrjään kokonsa vuoksi. Maalaukselle ei löytynyt toista tarpeeksi suurta yhtenäistä seinää edes vanhasta koulurakennuksesta. Ymmärrän, että se on ehkä tästä samasta syystä aikanaan hylätty. Sittemmin metsotaulu on sulautunut niin hyvin paikoilleen ja osaksi kotimme sisustusta, ettei siihen juuri kukaan kiinnitä enää huomiota - ei edes vieraat.

Taulun uusi löytyminen

Hirsiseinän korjaus-operaation jälkeen opettajan kamarista ja ns lastenhuoneesta on tullut nuorimmaisen koti sisarusten lennettyä maailmalle. Myös hän on kiintynyt metsotauluun. Muistan joskus löytäneeni siitä signeerauksen, mutta en saanut siitä silloin oikein mitään tolkkua. Tänään katselimme poikani kanssa taulua - ja sitä, miten hyvältä se näyttääkään! Mietimme, että teoksen tekijällä on täytynyt olla edessään maisema, jota hän on maalannut. Maalaustyyli kertoo siitä, että maalauksen lähtökohtana on elävä luonto tai ainakin tarkka luonnos tietystä maisemasta. Taiteilija on tarkkaillut metsoja ja ehkä sommitellut metson osaksi linnun kotiseutua. Joenuoma, kivet joessa ja jokeen virtaavat pienet norot kertovat luontomaalauksesta, jolla on alkukoti. Arvelemme kuvatun luontotyypin löytyvän Kuusamosta. Jylhien kallioiden piirittämä vuolas virta on todennäköisesti olemassa (Kiutaköngäs?). Kaivoin esiin lukulasit ja löysin signeerauksen, mutta en vuosilukua.

Ejnar K... 

Pojalta kesti pari minuuttia löytää hakukoneelta signeerauksen tekijä. Tekijä on ollut tuottoisa maalari, joten oli helppo varmistaa signeerauksen oikeellisuus vertaamalla sitä netistä löytyviin teoskuviin. Hänen taulujaan ovat useat taidekauppiaat myyneet tai parhaillaankin myyvät - tosin yhtään näin isokokoista en löytänyt! Taulun on maalannut  jääkärikapteeni ja taidemaalari Ejnar Kohlmann (syntynyt 1.12.1888 Helsingissä ja kuollut 30. 5 1968 Tukholmassa.)

Auringonnousun metso -maisemamaalaus sai roikkua "anonyymina" seinällämme  25 vuotta 

Ejnar Kohlmannin taiteesta löytyy runsaasti kuvia.  Metso näyttää olevan yksi hänen lempiaiheistaan:  kanalinnut pohjoisen erämaassa. Ejnar Kohlmannin taiteilijaelämästä ei löydy juurikaan tietoja. Wikipedian mukaan Kohlmann erosi armeijasta v. 1923.  Sotilasuransa jälkeen hän työskenteli Sanduddin tapettitehtaalla varastonhoitajana vuoteen 1931 saakka ryhtyen tämän jälkeen kokopäiväiseksi taidemaalariksi. Ejnar Kohlmann on saanut taidekoulutuksen Ruotsissa, jonka tähden hänen teoksiaan löytyy paljon myös lahden takaa. 

Auringonnousun maisema saattaisi löytyä Norrbottenista, mutta muistuttaa huomattavasti Kuusamon Oulankaa ja vuolas virta kivineen Kiutakönkään kuohuja (joita ehkä harvemmin ihaillaan metson suunnasta):

Ejnar Kohlman (varhaistuotantoa? Vuosiluku puuttuu)

Taulu kaipaa hieman huoltoa. Varovainen taulun puhdistus toteutetaan parhaiten ranskanleivällä, joka täytyy ilmeisesti leipoa itse, sillä kaupan ranskanleipiin on lisätty öljyä - tällaisen neuvon sain. Kolhut saavat jäädä, mutta kiilakehyksien kiiloja naputtamalla kangas kiristyy ja taulu saa uutta ryhtiä. Taulussa on taiteilijalle tyypilliset "näyttelykehykset" eli kiilakehyksen ympärille naulatut listat. Harmi, kun teoksesta ei löydy vuosilukua. Arvelen metsotaulua Kohlmanin varhais-tuotannoksi kokonsakin puolesta -  varsinkin, kun taustan auringonnousun ympärillä näkyy paljon epävarmuutta, teknistä hapuilua, ehkä jopa keskeneräisyyttä.