Vanhassa puutalossa asuvalle vuodenkierto ja sen muuttuvat sääolosuhteet tarkoittavat aina erilaisia suojaustoimenpiteitä. Olemme kuin valppaat metsän eläimet. Talvi on meille haasteellinen, lumi suoja.
Vastasatanut pakkaslumi, viti, on kuohkeaa ja siinä on paljon ilmaa. Ilma on hyvä eriste ja siksi monet eläimetkin hakeutuvat mielellään talvisin lumen suojaan. Metsäkanalinnut, myös jotkut pikkulinnut, kuten urpiainen, osaavat tehdä suojakseen lumikiepin. Hylkeet synnyttävät kuuttinsa lumiluolaan. Pikkunisäkkäät elävät talven lumen suojissa, hirvieläimet lepäävät mielellään lumikuopissa talvisten ruokapaikkojensa läheisyydessä. Lumi suojaa puun juuristoja, aluskasveja ja monia hyönteisiä pakkasen puremilta.
Vastasatanut pakkaslumi, viti, on kuohkeaa ja siinä on paljon ilmaa. Ilma on hyvä eriste ja siksi monet eläimetkin hakeutuvat mielellään talvisin lumen suojaan. Metsäkanalinnut, myös jotkut pikkulinnut, kuten urpiainen, osaavat tehdä suojakseen lumikiepin. Hylkeet synnyttävät kuuttinsa lumiluolaan. Pikkunisäkkäät elävät talven lumen suojissa, hirvieläimet lepäävät mielellään lumikuopissa talvisten ruokapaikkojensa läheisyydessä. Lumi suojaa puun juuristoja, aluskasveja ja monia hyönteisiä pakkasen puremilta.
Mielenkiintoista nähdä ja kokea millaisia talviyllätyksiä etenevä ilmastonmuutos tuo tullessaan. Ilmeisesti ainakin rajua vaihtelua. Kovat pakkaset ilman lumen suojaa ovat pohjoisen lumimetsävyöhykkeen eläimille ja kasveille todella rankkoja - myös kylmää kyytiä kivijalkaisen vanhan puutalon asukkaille.
Talosta huokuva lämpö yhdessä talviauringon vienosti lämmittävien säteiden kanssa sulattaa ja tiivistää lunta. Peitämme raot uudella vitilumella. |
Tammikuinenkin matalalta paistava aurinko lämmittää kivijalkaa.
Rakennuksen alustassa asustavat eläimet löytävät tiensä kotipesään kivijalkaan luodusta huolimatta. Koulun alla asustaa aiakin kärppä - lumikkokin on pihapiirissä nähty ja sen epäillään asuvan vanhan keittolarakennuksen kivijalassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti