Pihapiirin ystävät sisustuspuuhissa - vai taiteilevatko?

Minulla on ollut tapana pitää keväisin heinäverkossa hieman villoja pesänrakentajille. Suurin osa tarjolle asetetuista villoista on tavallista pässinpökkimää, valkeaa kerittyä suomenlampaan villaa:

Tälle kaverille ei ole kelvannut valkeat luomuvillat, vaan hän on nyppinyt tarpeikseen hieman oranssia ryijynnukkalankaa:

Kuva: Pasi Airike

Tämä töyhtötiainen pitää ilmeisesti keltaisesta - ovatko villat vain pehmusteita vai haluaako tintti tehdä kenties vaikutuksen tulevaan puolisoonsa?

KUva: Pasi Airike

Taiteilijoita vai lavastajia?

Näistä oman pihapiirin lavastajaystävistäni tulivat mieleeni "oikeat mestarilavastaja-linnut". Lavastajat (Ptilonorhynchidae) ovat pienikokoisiin varpuslintuihin kuuluva heimo. Luonnonvaraisina näitä taiteilija-lintuja löytyy pääosin Australian ja Uuden-Guinean trooppisilta alueilta. Lavastajat tunnetaan parhaiten lajien koiraiden tavasta hurmata naaras taidokkailla ja värikkäillä gallerioillaan.

Koiraat rakentavat tehdäkseen naaraisiin vaikutuksen värikkäitä teoksia heinistä, kukkien terälehdistä, kivistä ja hedelmistä. Linnut hiovat kokoelmiaan loputtomiin. Osa linnuista jopa värittää asetelmiaan hiilellä ja marjoilla puunkuori siveltimenään. Naaras valitsee parittelukumppanikseen koiraan, jonka bower eli "häähuone" ja sitä kehystävä galleria miellyttää eniten. Tämä tapa johtaa myös siihen, että useat koiraat jäävät ilman naarasta, ja parhaat taiteilijat parittelevat usean naaraan kanssa.

Lavastaja-lintu on englanniksi bowerbird - klikkaa, niin näet koiraiden tekemiä teoksia!

Linnut kierrättävät teoksissaan luonnonmateriaalien rinnalla myös löytämiään keinotekoisia esineitä. Lavastajien heimoon kuuluvat satiinilinnut tekevät teoksensa aina sinisestä. Aikaisemmin sinisiä kukan terälehtiä käyttänyt lintu kokoaa nykyään galleriaansa teoksia, jotka se valmistaa turistien jälkiinsä jättämistä sinisistä muovikorkeista ja mehupilleistä. Satiinilinnun teokset suorastaan vaativat sinistä. Jopa niin paljon, että eläintarhan vankeudessa ne ovat valmiita tappamaan sinisen linnun, jotta saisivat teokseensa sinistä. Onko sinisellä värillä näin vahva kilpailuetu naaraiden silmissä? Mutta kuinka ollakaan: se kaikkein sinisin ei näytä takaavan naaraiden suosiota. Tutkijoiden seuranta paljaastaakin vallan muuta: naaraat näyttävät arvostavan harmonista kokonaisuutta eli pesän rakenteellista kauneutta ja gallerian teosten keskinäistä yhteen sopivuutta. Tärkein valintakriteeri lopulta näyttääkin olevan koiraan soidintanssi, jonka on parasta olla hyvä - ja sopiva - sillä ylisuorittamisesta ei naaras satiinilintu pidä.

Mikä meidät ihmiset oikein erottaa muista eläimistä? Eipä juuri mikään. Olemme kaikki kipua tuntevia, empaattisia ja kauneudentajuisia - ja ilmeisesti eri asteilla huumorintajuisia. Ja miten vähälle huomiolle onkaan jäänyt kauneuden merkitys evoluutiossa vaikuttavana tekijänä. Jo Darwin tuskaili evoluution ja selviytymisteorian äärellä: mitä kilpailuetua voi tuoda muka riikinkukon pyrstö - niin raskas ja epäkäytännöllinen kapistus, mutta kaunis ja komea!

***

Jos kiinnostuit aiheesta, niin kuuntele David Rothenbergin esitelmä Survival of the Beautiful  Why there is so much beautiful in the nature? Häneltä löytyy myös samanniminen teos.

Naapurin Siiri

Naapurissamme asustaa lehtopöllöperhe. Metsään on laitettu pöllölle oma pönttö, jossa emo hautoi muniaan yhden kuukauden. Kuoriuduttuaan poikaset kasvoivat pöntön suojissa vielä toisen kuukauden, ennen kuin tohtivat kiipeillä lähipuiden oksilla ja aloittaa lentoharjoitukset.

Pöllökuvat Pasi Airike. Lehtopöllön poikanen suunnittelee lentoon lähtöä toukokuun lopulla.

Miksi pöllö valitsee ihmisen tekemän pöntön "luonnonmukaisen" sijaan? Luonnontilaiset metsät ovat vähentyneet vähenemistään. Suurintaa osaa metsiä hyödynnetään kaatamalla puusto niin nopeasti, että puut eivät ehdi viettää vanhuutta ja tarjota koloja ja onkaloita kolopesijöille, kuten lehtopöllölle. Sen suosituimpia pesäkoloja ovat vanhan tammen lahonneiden oksien tilalle syntyneet onkalot. Lehtopöllö nimensä mukaisesti suosii lehtometsiä. Myös muihin vanhoihin lehtipuihin, esim koivuun, saattaa syntyä pöllön mentäviä jättikoloja. Palokärjen tekemät kolot ovat aivan liian pieniä lehtopöllön kaltaiselle otukselle.

Siiri uuden asuntonsa kuistilla

Olemme antaneet lehtopöllö-emolle nimeksi Siiri edesmenneen hyvän ystävän ja naapurin mukaan. Siirin poikaset ovat jo varttuneet isoiksi ja ne vierailevat öisin pihallamme pitäen outoa kähisevää ja vinkuvaa kerjuuääntä. Emo vastailee maukuen. 

Pönttö on ollut hyljättynä jo jonkun aikaa ja nyt näyttää siltä, että Siiri on muuttanut poikineen uuteen asuntoon: autiotaloon, naapurimme Siirin lapsuudenkotiin, jota myös Samppalinnaksi kutsuttiin. Hauska sattuma, josta myös Siiri pitäisi! Nyt on pöllöillä tilaa, vaikka muille jakaa. Alakerrassa asustaa supikoiraperhe. Näin luonto eläimineen valloittaa takaisin ihmisten hylkäämiä vanhoja rakennuksia.

Kaikkia taloja, varsinkaan puutaloja, ei kannata siis purkaa! Voimme auttaa eläimiä selviämään muuttuvassa maailmassa rakentamalla pönttöjä niin linnuille, myrkkypistiäisille kuin perhosillekin ja vaikka kelluvia puutarhasaaria monimuotoiselle lajistolle mikrobeista lintuihin. Kaikessa on sama ajatus taustalla: korvata ihmistoiminnan seurauksena tuhoutuneita elinympäristöjä ja turvata luonnon monimuotoisuutta.

Mennään ajassa hieman taaksepäin, toukokuun puoleen väliin:

Lehtopöllön poikasia kävi tervehtimässä rengastaja. Siiri-emo suhtautui toimenpiteeseen sangen joustavasti. Rengastaminen voi näyttää hurjalta, mutta se tehdään hyvin tietäen ja taitaen.
Voit kurkata lisätietoja rengastuksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistosta.  

Rengastustoimisto vastaa lintujen rengastuksesta ja rengaslöytöjen kokoamisesta Suomessa. Luonnontieteellinen keskusmuseo antaa rengastusluvat ja kerää rengastuksen avulla tietoa linnuista. niiden muutosta, iästä, kuolevuudesta, kuolinsyistä ja vuosittaisista kannanvaihteluista. Rengastuksella saatava tieto edistää myös lintujen suojelua.

Alkoi nukuttamaan mokoma touhu!



Samppalinnan vintin valloittaja