4.2.2020

Talvikuu

Lumeton talvikuu, talven sydänkuu, on ollut tavattoman pitkä ja musta: joulu-, tammi ja helmikuukin toistaiseksi.

Lunta on satanut (jäädäkseen hetkeksi) vain kerran tammikuussa, loppiaisena, päivänä jolloin pihalle ilmaantuivat ison kissan jäljet - vai olivatko metsän koiran? Lopullista vastausta emme saaneet...



Pakkashuurru kimaltelee oksistoissa ja pihanurmella. Aurinkokeräin kehrää. Lämmintä vettä (+65) virtaa lämminvesivaraajan alaosaan maksimaalisella vauhdilla. 

Koulurakennuksen varjo vanhan keittolarakennuksen seinustalla, talonharja entisen navetan ikkunan alla.

Lumeton talvi on ollut jääkiteiden juhlaa...






...juhlaa jota varjostaa vahvistunut tieto ilmaston lämpenemisestä. Toivoa tuo se, että asia on alettu ottaa vakavasti, vaikkakin liian varoen. Viimeiset uutiset turvetuotannon jatkosta heitti pölyisen varjon kotimaan ilmastopolitiikan ylle. 

29.10.2019

Lumihileellä kirjottu ruska

Yöpakkaset, jonka jäljiltä kuuran hopeista kimmellystä riitti päivän puolellekin. Maisema ja ilmapiiri raikastui kerrasta.

Omenapuu ja vuoden viimeiset aurinkolämpimät vedet: 

Omenapuun alla 

Jääkuutioitu ja huurteella kirjottu kasvihuone


 Karhunvatukan syysmekko

Jään kirpaisemat ruusunkiulukat maistuvat makealle

Hiirenportaat huurteessa