29.10.2019

Lumihileellä kirjottu ruska

Yöpakkaset, jonka jäljiltä kuuran hopeista kimmellystä riitti päivän puolellekin. Maisema ja ilmapiiri raikastui kerrasta.

Omenapuu ja vuoden viimeiset aurinkolämpimät vedet: 

Omenapuun alla 

Jääkuutioitu ja huurteella kirjottu kasvihuone


 Karhunvatukan syysmekko

Jään kirpaisemat ruusunkiulukat maistuvat makealle

Hiirenportaat huurteessa

27.10.2019

Seitsemän vuoden remontti

Ensimmäinen rempaton vuosi takana. 

Huokaus ja helpotus. Onkin ollut hieman tyhjä olo: ei lainkaan stressiä. Tyhjyys tältä osin on ollut hyväksi. Olen nauttinut upeasta luonnonympäristöstä, pihapiiristä, sen koommin mitään muuttamatta, korjaamatta.  Olen tarttunut pensseliin ja hieman vasaraan vain ehostaakseni ulkohuusia talomaalien jämillä.

Rakennustelineet eteläseinustalla

Löytyi ilmakuva vuodelta 2011, jolloin pystytimme talon eteläseinustalle ensimmäiset rakennustelineet. Hirsiseinästä oli löytynyt huomattava lahovaurio. Sen kunnostaminen aloitti seitsemän vuoden remonttiputken - mutta ei sentään seitsemän vuoden painajaista, vaan  onnistumisen iloa, ihailua, väsymystä ja pettymyksiäkin. Ajattelin, että tämä on vain vaihe,  joka on elettävä: otetaan iisisti, tehdään huolella ja rauhassa, talovanhusta kunnioittaen vanhoilla hyviksi todetuilla entisöinti-metodeilla. Tahtia määräsi myös talous.

Nyt voin vahvalla kokemuksella lohduttaa kaikkia vanhan talon asukkaita/hankkimista harkitseville: 
Hiljaa hyvää tulee, kaikesta selviää, eikä tarvita paksua lompakkoa. Toki silloin täytyy myös itse tehdä ja opiskella yhtä sun toista, vaan ammattilaista se ei korvaa.

Remontti alkaa sisältä

Ostimme talon vuonna 1986. Aloitimme ensimmäisen "oikean sisärempan" vasta vuonna 2011. Tavoitteena oli myös hieman luksusta: sisä-kuivahuusi ja induktioliesi puuhellan rinnalle sekä lämpöeristyksiä: lattioiden alle ja välikattoon lisää purua, seiniin huokolevyä. Puuhella on toki edelleen päivittäin käytössä, samoin ulkohuusi, josta samalla voi tarkkailla vaikka lintuja. Ai niin, ilmalämpöpumppu, se meinasi unohtua: ei se tupaa kaunista, mutta enää ei tarvitse reissuilta palattuaan aloittaa talonlämmitystä alusta.

"Opettajan kamarin" seinän sisäpintoja avatessamme löytyi kosteusläikkiä. Ikkunan puitteet paljastuivat lahoiksi ja hirsissä oli sienikasvustoa. Talon ulkoseinää vaurion kohdalta tutkittuamme huomasimme ulkolaudoissa rakoa ja pullistumia. Eteläseinän ylimmäinen poikittainen lista oli vääntynyt sisäänpäin uittaen vettä ylemmille hirsille ja näin lahovaurio oli edennyt hiljalleen alaspäin hirsien ja vuorilautojen välissä. Tästä havainnoista alkoi seitsemän vuotta kestävä remonttijakso: yksi ulkoseinä ja huone kerrallaan.



Laho ei lannista. Vahinkokartoitus 2011:

Laho ei lannista 2: Tuumasta toimeen. Korjaus 2012

Lahovaurion korjaamisen jälkeen maalasimme seinät ja kunnostimme ikkunat - yksin ja yhdessä, vaihtelevalla perhe-kokoonpanolla.  Samaan aikaan tehtiin myös sisäpuolella pintaremonttia. Onneksi perhepiiristämme löytyy perinnerakentamista arvostava, koulutuksen saanut talonrakentaja.  

Telineiden rakentaminen laudoista on hidasta.  Kaikki työvaiheet korjauksista maalaamiseen ja ikkunoiden kunnostuksiin tehtiin yksi seinä kerrallaan, valmiiksi asti. Monivaiheiset työt pystyi tekemään huolella ja omaan tahtiin ilman vuokratelineistä aiheutuvaa palautus-stressiä. Kivijalaltaan korkeampi talon itäpääty eteisineen vaati nosturin apua.

Ulkopuolinen urakoitsija

Kaikkein stressaavin remontin vaihe oli ulkopuolisen kattourakoitsijan työn seuraaminen ja oma-valvonta. Turha kiltteys ja empatia työntekijöitä kohtaan pitäisi osata työntää syrjään, varsinkin silloin kun alkaa tuntua, että jotain on pielessä. 

Ei siis tullut ihan priimaa, mutta niin sitä silmä tottuu jopa huonoon työn jälkeen: repsottaviin otsalautoihin, jatkettujen lautojen irvistäviin saumoihin ja katon oikomisen puutteisiin, sekä kohtaan, jossa naulapyssyllä on paukutettu 9 naulaa samaan kohtaan, joista 7 hutia (onneksi piilossa). Naulapyssyä on käytetty katon viimeistelyssä, räystäs- ja tuulilautojen kiinnityksissä, kohteissa, joissa naulapyssyä ei tulisi käyttää lainkaan. 

Sinisilmäisenä maksoin urakan viimeisen erän etuajassa urakoitsijan nätisti sitä pyydettyä "...jotta saisin työntekijöille maksettua palkan..." Tämän jälkeen ei ollut enää "asetta", millä reklamoinnin olisi saanut maaliin. Kattoremontista jäi ikävä maku: lopun palkat saattoivat urakoitsijalta jäädä sittenkin työntekijöilleen maksamatta, koska ammattitaitoiset timpurit tekivät katolla silmiinpistävän huolimatonta jälkeä. En tiedä, paitsi sen, että yritys meni konkurssiin - pian urakan jälkeen.

Täytyy kuitenkin ilolla mainita, että katto ei vuoda ja seitsemän vuoden remppaa on tukenut Museovirasto, sillä talo on maakuntakaavassa suojeltu. Tukea ovat saaneet piipunpellitykset (90-luvulla), katon sekä ikkunoiden kunnostus. Pieni helpotus, suuri ilo ja arvonanto!


Museoviraston vuoden 2020 rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustusten hakuaika on 1.10.2019 kello 9:00 - 11.11.2019 kello 15:00.



Tästä se kaikki alkoi, lokakuussa 1986 kävimme katsomassa vanhaa koulua: ihastuin! Hyvä kodiksi sekä työpaikaksi - ja teimme kaupat. Kevättalven -87 paukkupakkasilla muutimme uuteen kotiin. 



1986 lokakuu

2018 marraskuu.

Vanhan talon remontti -tunnisteella julkaistut tarinat päättyvät tähän. 
Auringonkehrääjä jatkaa satunnaisesti luonto- ja käsityöaiheilla.




13.3.2019

Naapurisopu.





Ystävyyden ja yhteisymmärryksen liitto.
Olemme hyvin otettuja naapurimme vierailusta reviirillämme - tervetuloa toistekin! 



6.3.2019

Jäätävää grafiikkaa

Kirjakkalan selkä

Jää paukkuu ja vouvvaa - äänet kuuluvat sisälle asti. 
Syntyy grafiikkaa, optisia harhoja ja tuulen maalaamia lumiotuksia. Saukon jäljet kaislikon reunassa.







16.2.2019

Aurinkokeräin kehrää

Aurinkokeräimen pumppu pyörähti tänään käyntiin. Lattialämmityksen vesi on ollut aamuisin (ilman puulämmitystä) noin + 20 asteista, mutta tänään veden lämpö nousi 35 asteeseen. Aurinkokeräimissä veden lämpötila oli korkeimmillaan 43,5 astetta noin klo 13.

Tänä vuonna aurinkokeräimet ovat olleet 15 vuotta katolla - ilman minkäänlaista huoltoa (jos nyt lumenluontia ei lasketa mukaan)

klo 11:15

13:15

29.1.2019

Pakahduttavaa kauneutta kaikilla ilmansuunnilla

Ilmastonmuutos. On syntynyt erityinen tarve tallentaa vuodenaikoja, erityisesti talvea. Talvi on arvaamaton. Juuri nyt lumi lämmittää taloa ja hivelee sielua. 
Kotimänty, maailman napa.
Etelä
Lounas

Länsi
Luode
Pohjoinen
Koillinen
Itä
Kaakko
  





19.1.2019

Tammikuun aurinko

Aurinko viipyy hetken taivaanrannassa,
 luo kauniit varjot, 
sulattaa keräimen pinnan, 
mutta ei jaksa lämmittää. 






11.1.2019

Lumi lämmittää.

Lisälämpöä vanhukselle 


Toimii, kuivaa lunta kivijalalle!
Ilmojen lämmetessä poistan varotoimena suojalumen listojen päältä.

Lumijalka-päiväkirjaa:   2016 2012 2011




Eteläisen päätyseinän korkeaan kivijalkaan ei vielä riitä eristelunta.


5.1.2019

Värimuutoksia 1986 - 2018

1986 (1904: punamullattu pärekatto ja vihreät vuorilaudat)
1986
2018



Välivaiheita:
1988
2014
Vanha keittola:
1987

2005