 |
| Maaliskuun viimeisen viikon tuotto yhteensä: 60 kWh |
 |
| Lumet ovat sulaneet katolta |
31.3.2011
Maaliskuun viimeinen viikko 60 kWh
24.3.2011
Riipun sähkölangasta
Sähköriippuvuus on totaalista.
Aurinkokeräinten ympäriltä ovat kaikki lumet sulaneet. Aamulla keräinten lasit olivat valkoisen kuuran peitossa. Yöpakkaset jatkuvat ja luvassa on vielä lumisateita ja kylmenevää.
Tuulenpuuskat riepottelivat oksia. Paksujen pilvenhattaroiden lomasta pilkistävät auringonsäteet käynnistivät keräinten pumpun. Sähköt katkesivat. Työpostiruuhkan purkaminen keskeytyi. Vedentulo loppui. Ajankuluksi keitin kahvia. Kahvinkeitto onnistui puuhellalla hyvällä tuurilla, koska olin laskenut aamulla vettä kannuun. Keskeneräisiin töihin pitäisi tarttua, mutta miten sen tekisin? Ompelukone ei toimi. Aurinkokeräimen pumppu ei toimi. Radion patterit lopussa. Lähdin koiran kanssa ulos kävelylle. Tienvierustan männyt taipuivat kuin ruohonkorret tuulenpuuskissa. Ulkoilu ei toimi.
Haaveenani on jonain päivänä irtautua valtakunnan sähköverkosta. Olen silti suunnitellut aurinkosähköjärjestelmän hankkimista, joka nimenomaan olisi yhteydessä verkkoon. Verkko toimisi säätövoimana. Siinä olisi järkeä, paitsi sähkökatkojen aikana. Tosin joutuisin lahjoittamaan ylimääräisen sähkön ja maksamaan säätövoimasta sähköyhtiöille. Akkujen kanssa pelaaminen ei vaan innosta. En löydä punaista lankaa haaveeni toteuttamiseen. Eikä minulla ole varaa suinpäiseen kokeiluun. Akku vai verkko-invertteri - vaatiko riippumattomuus molemmat? Taidan jäädä odottamaan nuorison ratkaisua asiaan. Perheestäni löytyy sähkötekniikan opiskelija.
Lapset olivat pieniä. Oli joulunaika ja ihmisillä kinkut uunissa. Sähköt katkesivat kymmeniksi tunneiksi (40h ?). Kuitenkin juuri tuo "sähkötön pari päivää" on yksi mukavimmista joulumuistoista: muotoilimme joulupiparkakkuja otsalamppujen valossa. Piparkakut ja muut jouluiset muonat paistuivat puu-uunissa, kuten aina ennenkin. Lapset olivat innoissaan ja arkinen puu-uuni nousi arvoon ansaittuun. Selviytyminen ilman sähköä piristi kummasti. En muista olisiko ollut vesihuolia tuolloin. Vedet lämmitettiin puuhellalla, joten kattilat ja säiliöt olivat aina täynnä vettä.
Aurinkokeräinjärjestelmän heikkous on sähköriippuvuus. Olen pohtinut tilannetta jossa sähkökatko osuu keskelle helteistä kesää. Lämmöstä on tuolloin ylituotantoa ja keräinten vesi lähes kiehuvaa. Sähkönsaannin keskeytymisen seurauksena pumpun pysähtyminen aiheuttaisi veden kiehumisen järjestelmässä. Voiko ylikuumenemisesta seurata putkien halkeaminen, keräimen hajoaminen!? Kesäkuumalla nostan lattiakierron lämpöä ja tuuletan tiloja varmistaen näin pumpun pyörimisen. Tuhannen litran akkuvesivaraajan lämpötila nousee helteellä yli 90 asteeseen. Säästän suuret pyykkivuoret kuumille päiville, samoin mattojen pesun. Mitään vahinkoa ei ole koskaan tapahtunut, vaikka olen ollut poissa hellejaksoilla. Koputan puuta. Suunnittelin joskus puolileikilläni kesäksi "aurinkosuihkupalvelua" Suomenkulmaa polkeville pyöräilijöille, mutta en tohtisi lisätä veden kulutusta.
Aurinkokeräinjärjestelmän toinen heikkous on lämmön talteenotto talvikuukausien varalle. Muistan lukeneeni (nyt valitettavasti en löytänyt lähdettä ) Ruotsissa auringonlämpöä varastoitavan kallioon, josta sitä pumpataan talvikäyttöön. Suomessa valtiovallan kiinnostus aurinkoenergian hyödyntämisen mahdollisuuksiin on edelleen laimeaa. Ehkä tämän kevään tuulet tuovat radioaktiivisten hiukkasten lisäksi muutoksen Suomen energiapolitiikkaan. Huomaisivat, paistaa se aurinko risupakettiinkin!
Aurinkokeräinten ympäriltä ovat kaikki lumet sulaneet. Aamulla keräinten lasit olivat valkoisen kuuran peitossa. Yöpakkaset jatkuvat ja luvassa on vielä lumisateita ja kylmenevää.
Tuulenpuuskat riepottelivat oksia. Paksujen pilvenhattaroiden lomasta pilkistävät auringonsäteet käynnistivät keräinten pumpun. Sähköt katkesivat. Työpostiruuhkan purkaminen keskeytyi. Vedentulo loppui. Ajankuluksi keitin kahvia. Kahvinkeitto onnistui puuhellalla hyvällä tuurilla, koska olin laskenut aamulla vettä kannuun. Keskeneräisiin töihin pitäisi tarttua, mutta miten sen tekisin? Ompelukone ei toimi. Aurinkokeräimen pumppu ei toimi. Radion patterit lopussa. Lähdin koiran kanssa ulos kävelylle. Tienvierustan männyt taipuivat kuin ruohonkorret tuulenpuuskissa. Ulkoilu ei toimi.
Haaveenani on jonain päivänä irtautua valtakunnan sähköverkosta. Olen silti suunnitellut aurinkosähköjärjestelmän hankkimista, joka nimenomaan olisi yhteydessä verkkoon. Verkko toimisi säätövoimana. Siinä olisi järkeä, paitsi sähkökatkojen aikana. Tosin joutuisin lahjoittamaan ylimääräisen sähkön ja maksamaan säätövoimasta sähköyhtiöille. Akkujen kanssa pelaaminen ei vaan innosta. En löydä punaista lankaa haaveeni toteuttamiseen. Eikä minulla ole varaa suinpäiseen kokeiluun. Akku vai verkko-invertteri - vaatiko riippumattomuus molemmat? Taidan jäädä odottamaan nuorison ratkaisua asiaan. Perheestäni löytyy sähkötekniikan opiskelija.
Lapset olivat pieniä. Oli joulunaika ja ihmisillä kinkut uunissa. Sähköt katkesivat kymmeniksi tunneiksi (40h ?). Kuitenkin juuri tuo "sähkötön pari päivää" on yksi mukavimmista joulumuistoista: muotoilimme joulupiparkakkuja otsalamppujen valossa. Piparkakut ja muut jouluiset muonat paistuivat puu-uunissa, kuten aina ennenkin. Lapset olivat innoissaan ja arkinen puu-uuni nousi arvoon ansaittuun. Selviytyminen ilman sähköä piristi kummasti. En muista olisiko ollut vesihuolia tuolloin. Vedet lämmitettiin puuhellalla, joten kattilat ja säiliöt olivat aina täynnä vettä.
Aurinkokeräinjärjestelmän heikkous on sähköriippuvuus. Olen pohtinut tilannetta jossa sähkökatko osuu keskelle helteistä kesää. Lämmöstä on tuolloin ylituotantoa ja keräinten vesi lähes kiehuvaa. Sähkönsaannin keskeytymisen seurauksena pumpun pysähtyminen aiheuttaisi veden kiehumisen järjestelmässä. Voiko ylikuumenemisesta seurata putkien halkeaminen, keräimen hajoaminen!? Kesäkuumalla nostan lattiakierron lämpöä ja tuuletan tiloja varmistaen näin pumpun pyörimisen. Tuhannen litran akkuvesivaraajan lämpötila nousee helteellä yli 90 asteeseen. Säästän suuret pyykkivuoret kuumille päiville, samoin mattojen pesun. Mitään vahinkoa ei ole koskaan tapahtunut, vaikka olen ollut poissa hellejaksoilla. Koputan puuta. Suunnittelin joskus puolileikilläni kesäksi "aurinkosuihkupalvelua" Suomenkulmaa polkeville pyöräilijöille, mutta en tohtisi lisätä veden kulutusta.
Aurinkokeräinjärjestelmän toinen heikkous on lämmön talteenotto talvikuukausien varalle. Muistan lukeneeni (nyt valitettavasti en löytänyt lähdettä ) Ruotsissa auringonlämpöä varastoitavan kallioon, josta sitä pumpataan talvikäyttöön. Suomessa valtiovallan kiinnostus aurinkoenergian hyödyntämisen mahdollisuuksiin on edelleen laimeaa. Ehkä tämän kevään tuulet tuovat radioaktiivisten hiukkasten lisäksi muutoksen Suomen energiapolitiikkaan. Huomaisivat, paistaa se aurinko risupakettiinkin!
 |
| Eilinen saalis 8 kwh ja tänään 4,6 kwh Kehrätyn aurinkoenergian laskukaava: (kehrätty lämpö C)x(litrat/varaajan alaosa 330l)x(veden ominaislämpökerroin 4,2)=Kilojoule Kilojoule > Energiamuunnin > Kilowattitunti kWh |
20.3.2011
Suurikuu ja aurinkolehmä
Kuu paistaa nyt mahdollismman lähellä maata ja valaisee keväisiä kantohankia lähes pilvettömältä taivaata. Kuu paistaa ja valaisee aurinkoenergialla.
 |
| Aurinkolämmön varaaja seisoo entisen karjakeittiön muuripadan alustalla. Kamari on vanha navetan karjakeittiö, jossa on todennäköisesti valmistettu myös juustoa. Koska suurikuu on juustoa ja nyt on sekä täydenkuun aika että kevätpäiväntasauksen aatto, on oikea hetki palauttaa karjakeittiiöön aurinkolehmä. Saimme juuri läheiseltä maitotilalta luomuternimaitoa. Koulukeittolan vanhassa uunissa se paistui kauniin kuunkeltaiseksi. |
 |
| Nuorimmaiseni taiteilema aurinkolehmä kytkee ateljeen taas vanhaan karjakeittiöaikaan: Lehmä, peura ja hirvi liitetään vanhoissa mytologioissa aurinkoon. Suomessa taivaanrannalla laukkaa aurinkohirvi- tai päivänpeura. |
18.3.2011
Aurinkolehmä ja hybridi
Olemme olleet aikaisempina vuosina talvikuukaudet yösähkön varassa käyttöveden lämmityksen suhteen. Sähkösopimus on tehty luonnollisesti yhtiöön, joka tuottaa vain uusiutuvaa energiaa. Sellainen löytyi Ruotsista. Vain tuulisähköä tuottavia yhtiöitä (vaiko yhtiö?) löytyy Suomestakin, ainakin Lumituuli, mutta osakkaaksi pääseminen ei näyttänyt olevan yksinkertaista. Aikaisemmin ostimme Ekosähköä, mutta huomasin jossain vaiheessa yrityksen olevan ydinvoimaan sijoittavan emoyhtiön tytäryhtiö, joten sähkösopimuksen vaihto tuli eteen. Sehän onkin nykyään tosi vaivatonta Vaihda virtaa!
Enää emme tarvitse sähköä lainkaan käyttöveden ja lattian lämmitykseen - paitsi pumppujen osalta. Pumppuja on kaksi: toinen pyörittää aurinkokeräimestä lämpöä akkuvesivaraajaan ja toinen lattialämmitystä. Hankin vesikiertoisen keskuslämmityslieden jo viisi vuotta sitten. Tuolloin myyjä neuvoi etsimään asentajaksi putkimiehen, joka on syntynyt 50-luvulla tai aikaisemmin... enkä sellaista sitten löytänyt. Viime syksynä, kun merkit näyttivät siltä että talvi tulee aikaisin ja kylmänä, laitoin tuulemaan. Tyhjänpanttina nurkassa seisova hella ärsytti, oli ärsyttänyt jo pitkään, samalla kun talvi teki tuloaan..
Viidessä vuodessa jälkipolvi on kasvanut miehen mittoihin. Putkimies löytyi läheltä: talonrakentajaksi valmistuneen poikani ystäväpiiristä, parikymppinen ammattilainen. Häneltä onnistu näppärästi puuhellan asentaminen vesivaraajaan vapaalla kierrolla. Minulla oli piirustukset valmiina monimutkaisempaa systeemiä varten, jossa vesi olisi kiertänyt aurinkojärjestelmän pumpun kautta, mutta nuori putkimies näki sen heti tarpeettomaksi. Loistavasti on toiminut! Samalla tulella lämpiävät vedet, kiehuu kahvit ja muut pöperöt. Sydäntalvella lämmitimme hellaa aamuin ja illoin, nyt laitamme tulet hellaan vasta auringonkehruun jälkeen. Tuhannen litran akkuvesivaraaja on pysynyt vähällä vaivalla ja klapimäärällä +60 asteessa. Saunan ja pesutilojen lattiassa kiertää noin +30 asteinen vesi.
Akkuvesivaraaja on saanut kunniapaikan entisen koulun navetan karjakeittiöstä, paikalta jossa on ollut muuripata. Muuripadan kiehuvan kuumilla vesillä on pesty maitotonkat ja lypsyämpärit. Ateljeen remonttia suunnitellesani pyörittelen pohjapiirrosta ja pohdin mihin ihmeeseen sijoitan tuollaisen möhkäleen! Mielessä oli lattian alla oleva kellari, joka olisi tuonut monta mutkaa matkaan. Entisen navetta-keittolarakennuksen muutokset suunnitellut ja piirtänyt Mertsi Toivonen sanoi minulle tuolloin: "Sehän on sinun talosi sydän! Eikös se voisi olla tuossa keskellä?" "Hm, jaa, hei JOO, hyvä idea!" Niin akkuvaraajasta tuli kuin tulikin ateljee-rakennuksen sydän ja aurinkolehmä. Olen etsinyt vanhaa valokuvaa angelniemeläisestä lehmästä. Haluaisin varaajan valkoiseen kylkeen aurinkolehmän kuvan. Muistoksi karjakeittiöstä, jonka pikimustat hirret olen jättänyt näkyviin.
Kello on nyt aamupäivällä 10.10 ja pumppu pyörii. Keräinten veden lämpötila 33 astetta. Pumppu käynnistyy keräinten lämpötilan ylittäessä varaajan alaosan veden lämpötilan, joka on yön jälkeen (en ole pitänyt tulia hellassa) 23 astetta.
Aurinkohybridi.- hybridirukki
Enää emme tarvitse sähköä lainkaan käyttöveden ja lattian lämmitykseen - paitsi pumppujen osalta. Pumppuja on kaksi: toinen pyörittää aurinkokeräimestä lämpöä akkuvesivaraajaan ja toinen lattialämmitystä. Hankin vesikiertoisen keskuslämmityslieden jo viisi vuotta sitten. Tuolloin myyjä neuvoi etsimään asentajaksi putkimiehen, joka on syntynyt 50-luvulla tai aikaisemmin... enkä sellaista sitten löytänyt. Viime syksynä, kun merkit näyttivät siltä että talvi tulee aikaisin ja kylmänä, laitoin tuulemaan. Tyhjänpanttina nurkassa seisova hella ärsytti, oli ärsyttänyt jo pitkään, samalla kun talvi teki tuloaan..
Viidessä vuodessa jälkipolvi on kasvanut miehen mittoihin. Putkimies löytyi läheltä: talonrakentajaksi valmistuneen poikani ystäväpiiristä, parikymppinen ammattilainen. Häneltä onnistu näppärästi puuhellan asentaminen vesivaraajaan vapaalla kierrolla. Minulla oli piirustukset valmiina monimutkaisempaa systeemiä varten, jossa vesi olisi kiertänyt aurinkojärjestelmän pumpun kautta, mutta nuori putkimies näki sen heti tarpeettomaksi. Loistavasti on toiminut! Samalla tulella lämpiävät vedet, kiehuu kahvit ja muut pöperöt. Sydäntalvella lämmitimme hellaa aamuin ja illoin, nyt laitamme tulet hellaan vasta auringonkehruun jälkeen. Tuhannen litran akkuvesivaraaja on pysynyt vähällä vaivalla ja klapimäärällä +60 asteessa. Saunan ja pesutilojen lattiassa kiertää noin +30 asteinen vesi.
 |
| Akkuvesivaraaja on sulautunut osaksi vanhaa karjakeittiötä. Nuorimmaisen tutkimus-akvaario etualalla. Iloitsen siitä, että voin työpöydän äärestä seurata auringonkehruun edistymistä! |
Akkuvesivaraaja on saanut kunniapaikan entisen koulun navetan karjakeittiöstä, paikalta jossa on ollut muuripata. Muuripadan kiehuvan kuumilla vesillä on pesty maitotonkat ja lypsyämpärit. Ateljeen remonttia suunnitellesani pyörittelen pohjapiirrosta ja pohdin mihin ihmeeseen sijoitan tuollaisen möhkäleen! Mielessä oli lattian alla oleva kellari, joka olisi tuonut monta mutkaa matkaan. Entisen navetta-keittolarakennuksen muutokset suunnitellut ja piirtänyt Mertsi Toivonen sanoi minulle tuolloin: "Sehän on sinun talosi sydän! Eikös se voisi olla tuossa keskellä?" "Hm, jaa, hei JOO, hyvä idea!" Niin akkuvaraajasta tuli kuin tulikin ateljee-rakennuksen sydän ja aurinkolehmä. Olen etsinyt vanhaa valokuvaa angelniemeläisestä lehmästä. Haluaisin varaajan valkoiseen kylkeen aurinkolehmän kuvan. Muistoksi karjakeittiöstä, jonka pikimustat hirret olen jättänyt näkyviin.
 |
| Lämmin vesi nousee vapaalla kierrolla ylimmäistä putkea pitkin varaajan yläosaan. Hellan vesisäiliöön vesi tulee varaajan ala-osasta 20-30 asteisena, nyt auringon lämmittäessä varaajan alaosaa 40 asteisena. Putki kulkee pärekopan takana. |
 |
| Keskuslämmitysliesi oli vielä 50-60-luvuilla yleinen lämmitysmuoto. Liedestä voi johtaa lämmintä vettä pattereihin. Nyt vesikiertoiset puulämmitysjärjestelmät näyttävät tekevän paluuta. |
Aurinkohybridi.- hybridirukki
16.3.2011
Auringonkehruu lohduttaa 11 kWh
Aurinko on ollut pilvessä tai mieli niin maassa etten ole huomannut paistetta. Japanin ydinvoimakatastrofi on vanginnut kaiken ajatuksenjuoksun. Tänään heräsin: aurinko paistaa ja hanki kantaa vaikka uutiset huononevat huononemistaan. Auringonkehruu tuo lohdutusta.
Yöpakkaset jatkuvat ja keräimet nukkuvat yöllä sataneen ohuen lumikerroksen alla.
Muutaman tunnin kuluttua keräimet kimmeltävät jo aurinkoa kehräten:
Mittarilukemat:
klo 10.15 TC (keräin) 35,9 C TS (varaajan alaosa) 22 C ja P (Pumppu) 100
klo 13.30 52,4 TS 43,8 ja P 35
klo 13.40 TC 60,6 TS 44,3 ja P 80
klo 13.55 TC 62,1 TS 45,0 ja P 100
klo 14.20 Pumppu 0
Päivän saalis 11 kWh lämpöä käyttöveteen ja lattialämpöön.
On kevät!
Yöpakkaset jatkuvat ja keräimet nukkuvat yöllä sataneen ohuen lumikerroksen alla.
Muutaman tunnin kuluttua keräimet kimmeltävät jo aurinkoa kehräten:
Mittarilukemat:
klo 10.15 TC (keräin) 35,9 C TS (varaajan alaosa) 22 C ja P (Pumppu) 100
klo 13.30 52,4 TS 43,8 ja P 35
klo 13.40 TC 60,6 TS 44,3 ja P 80
klo 13.55 TC 62,1 TS 45,0 ja P 100
klo 14.20 Pumppu 0
Päivän saalis 11 kWh lämpöä käyttöveteen ja lattialämpöön.
On kevät!
10.3.2011
Naistenpäivän lankaa
Auringonkehruu alkoi tänään jo klo 10.20 ja päättyi 14.20, yhteensä 4 tuntia. Päivä oli pilvinen joten kilowattitunnit jäivät pieniksi. Lämpö nousi varaajan alaosassa vain 13 asteen verran. Iltapäivän puolella keräinten lämpötila nousi hetkeksi 50 asteeseen, kevään merkki!
 |
| Sementoituneita kullanhohtoisia palloja Svalbardista, samoin blogin taustakuvassa |
6.3.2011
Auringonkehrääjän valinnan vaikeus ja ilo 7,3 kWh
 | |||||||||||
| Keräimet ovat eteään. Kevättalvista aamuaurinkoa varjostaa suuri mänty. |
| Kello 11.15 aurinkokeräinten vesi on jo 46 asteista. Kello 13.30 keräinten veden lämpötila nousee 57 asteeseen viilentyäkseen taas hiljalleen auringon painuessa matalammalle. Kello 14.10 pumppu ei enää pyöri, keräinten vesi on 52.1 asteista ja veden lämpötila varaajassa 49 asteista. Päivän kehruutuotto on 19 lämpöastetta noin 330 litraseen varaajan alaosaan (varaajan on kokonaisuudessaan 1000 litraa). Päivän kehruutuotto: 19 x 4,2 x 330 = 26334 KJ > 7,315 kWh (muunnin.com)   |
1.3.2011
Maaliskuu maata maalaa 6,2 kWh
Vaihtelevaa pilvisyyttä, navakkaa tuulta, mutta kovat pakkaset hellittäneet. Lumet valuivat alas katolta rytinällä ja kasaantuivat keräinten alaosaan peittäen hieman keruupinta-alaa. Neljäs keräin vapautui lumen alta.
Aamulla 10.20 keräinten lämpötila oli jo 41 astetta ja varaajan alaosassa veden lämpötila 30.6astetta. .Keräimet kehräsivät yhdentoista aikaan kuumimillaan eli 56.4 astetta ja kehruuta jatkui jo lähes neljän tunnin ajan. Puolen päivän jälkeen aurinko jäi toisinaan paksun pilvipeitteen alle laskien keräimien lämpötilaa ja pumppu pysähtyi ajoittain kokonaan. Lämpöä kehrääntyi sisään noin 16 astetta eli samoilla kilowattitunneilla mennään kuin helmikuun lopun paukkupakkasilla. Päivän saldo siis reilu 6 kWh.
 |
| Aamulla taivas oli pilvetön |
 |
| Kahvit tarkenee juoda jo ulkosalla |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)