16.1.2016

Ilppi huokailee katonrajassa. Taustatukea puulämmittäjälle.

Ilppi eli ilmalämpöpumppu on hurissut koulun vintillä kaksi talvea tuoden helpotusta "sen seitsemän uunin lämmitys-souvviin". Souvvi jatkuu edelleen, sillä ilmalämpöpumppu ja sen kolme sisäyksikköä ovat pakkasilla lähinnä taustalämmittäjän roolissa. Ilppi pitää taloa myös peruslämpimänä asukkaiden poissa ollessa. Kotiinpaluun ei enää tarvitse olla "kaiken aloittamista alusta" (huokaus) eli autiotalomaiseksi viilentyneen rakennuksen lämmittämistä takaisin kodiksi. 
Päältä sytytetty. Se onkin helpointa. Loppujen lopuksi.
Olen säätänyt sisäyksiköiden lämpötilan 18/20 asteeseen. Kahdeksantoista astetta on minusta riittävä peruslämpö - ja tuttua 70-luvun energiakriisin ajoilta, jolloin asunnon lämpötila ei saanut olla korkeampi. Tosin toivottu lämpötila toteutuu katon rajassa, joten lisälämpöä toimintakorkeuteen loihdin edelleen uuneilla. Lisäksi onhan tulipesästä huokuva lämpö ihan omanlaistaan ihon alle ulottuvaa lämpöä!

Koulun huonekorkeudet ovat asunnon puolella yli kolme metriä ja luokissa yli neljä.  Jokaisessa huoneessa on alunperin ollut peltikuorinen pönttöuuni, isossa luokassa kaksi uunia, joista toisen tilalle ovat entiset omistajat vaihtaneet Angelniemen kirkon vanhan kaminan. Kamina on edelleen se nopein huoneiston ylös-lämmittäjä,  ja se myös varaa hieman lämpöä kaminaan myöhemmin muurattuun tiilisisukseen.  Ns opettajan kamariin on muurattu rikkoutuneen uunin tilalle tiiliuuni, keittiössä on puuhella. Lisäksi koulun keittolassa eli nykyisessä ateljee-rakennuksessa on leivinuuni sekä vesikiertoinen hella osana hybridijärjestelmää, joka lämmittää aurinkokeräinten kanssa vesivaraajaa. Sauna lämpenee puilla ja saunasta löytyy myös tulipesällinen pata, jota käytän vain harvoin. On näitä tulipesiä riittämiin, kaiken kaikkiaan kymmenen. Nuohoojalle tämä onkin lähitienoon monitulipesäisin kohde.

Ilmalämpöpumppu arveluttaa


Mietin ilmalämpöpumpun hankintaa koulurakennukseen pitkään. Emmin, koska sehän on tavattoman ruma ja pitää ääntä. Tuskallisinta olisi katsella härveliä suojellun koulurakennuksen seinässä - eikä vain ilpin ulkoyksikköä, vaan myös niitä putkia! Se ei olisi enää oikeaa rakennusperinnön vaalimista - ajattelin.

Asennutin ilmalämpöpumpun vanhaan keittolarakennukseen jo noin kahdeksan vuotta sitten, joten minulla oli kokemusta. Vaikka se olikin periaatteessa hiljainen (ja asennettu pihan perälle päin), ulkoyksikön kompressorin synnyttämä hurina toi uudenlaisen äänimaiseman aikaisemmin luonnonääniseen ympäristöön, jonka hiljaisuuden rikkoivat vain harvakseen lossin tahtiin mäen alapuolisella maantiellä kulkevat autot. Käytin ilppiä vain talvilämmitykseen. Luonnollisesti hengittävissä taloissa ei jäähdytystä tarvita. Mutta tämä ilppi päätti olla käynnistymättä 6 talven jälkeen. Olin tuolloin aloittanut koulun remontin (Peksalan wanhan koulun kunnostus), joten en ehtinyt murehtia vanhaa ilppiä ja sen tuomia ongelmia.

Peksalan koulun koulun remontin toteutuksesta vastannut poikani suositteli minulle sinnikkäästi ilppiä myös koulun puolelle. Ilpit olivat kuulemma kehittyneet. Ja olinhan jo mummuiässä - ja elämässä voisi helpommallakin päästä. Lisäksi hän lupasi asentaa ulkoyksikön putkineen niin, ettei se häiritsisi koulun ulkonäköä. Suostuin - enkä kadu! Onhan tämä luksusta. Tulia voi viritellä enimmäkseen innostuksen ja tunnelman luomisen halusta kuin pakon edessä. Ja ääniin vain tottuu.

Ilpin piilotus


Koulussa on nyt parhaillaankin hurisemassa ilppi kolmella sisäyksiköllä. Ulkoyksikkö asennettiin vinttiin. Tiedän: ohjeissa se nimenomaan kielletään. Mutta koulun korkeudesta puolet muodostuu suuresta avovintistä, jonka sisällä harjakorkeus yltää viiteen metriin. Aikanaan on ehkä varattu vinttiin tilaa koulun laajennusta varten - tosin 30-luvulla tehdyt jyrkät ja kapeat vintinrappuset kertovat laajennussuunnitelmien hautautuneen. Vintti saa jäädä meidänkin käytössä avoimeksi.

Vintille asennettu ilmlämpöpumppu hyötykäyttää yläpohjan hukkalämpöä. Näin ilpin hyötysuhde muodostuu hieman paremmaksi kuin ulkoasennuksessa. Vintin ilma on myös ulkoilmaa kuivempaa,  joten lämpöpumpusta muodostuu näin vähemmän kondenssivettä - ja tarvitaan vähemmän sulatuksia. Keittolarakennuksen ulkoseinän ilmapumppu oli kovina pakkastalvina jääpuikoilla koristeltu, toisinaan lähes kokonaan jäämöykyksi naamioitunut - ja jatkuva sulatus kompensoi pumpusta saatavan lämpöhyödyn kokonaan.

Ulkoyksikkö vinttiin asennettuna mahdollisti koulun julkisivun säilymisen koskemattomana. Kaikki ilmalämpöpumpusta lähtevät kuusi putkea kolmeen sisäyksikköön kulkevat nyt piilossa. Tarkkasilmäinen voi vielä hahmottaa räystään alta harmaan ritilän, jonka kautta ulkoyksikkö puhaltaa ulos jäähdytetyn ilman, josta laite on ottanut lämmön talteen ja siirtänyt sen sisäyksiköiden kautta takaisin kiertoon. Ritilää tuskin enää erottaa seinästä koulun maalausurakan valmistuttua.

Siellä se on, vaalean ritilän takana. Rännin vieressä näkyy musta putki, josta ilpin vedet valuvat ulos. (Koulumme länsiseinä on vielä maalamatta.  Päädyssä  uusi maalipinta ja maalaustalkoot jatkuvat keväällä.)




Ilmalämpöpumppu pysyy vintissä sulana. Pumpun alapuolella on allas, josta vedet johdetaan lämmityskaapelilla varustettua putkea pitkin ulos (ks yläkuva) . Ulostuloputki on mitattu niin, että vesi valuu riittävän kauas talon seinästä, samaan ojaan kuin rännivedet.

Putket kulkevat vintiltä piilossa sisäyksiköihin, joita siis kolme.

Tarkoitus oli koteloida nämä rumilukset piiloon, mutta...
....päätinkin vain koteloida nuo letkut, jotka jäävät tässä installoinnissa näkyviin, koska niitä ei tuoda lämpöpuhaltimen takaa ulkoa sisälle, kuten yleensä. Jotenkin nämä sisäyksiköt häviävät tänne korkeisiin huoneisiin ja ylenmääräinen kuorittaminen toisi ne visuaalisesti merkityksellisiksi -ja osaksi sisustusta - jota en siis halua tavoitella. Olkoon noin. 

Tyytyväinen. Suhde puulämmitykseen on virkistynyt, teen sitä edelleen todella paljon. Varsinkin näillä talvipakkasilla vasta uunien lämpö tuo kodikkuuden ja oikean lämmön tunnun. Lämpöpumput ovat parhaimmillaan - taloudellisestikin - siinä nollakelin molemmin puolin.

Ilmeisesti muotolijat eivät ole innostuneet vielä ilmalämpöpumpuista!?

3 kommenttia:

  1. Luin huolella.
    Jos lämmittää puilla paljailla ja keräimillä sydäntalven pakkasilla, niin ilppi vaikuttaa varteenotettavalta,työmäärää vähentävältä elementiltä hybridilämmityksessä.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Pentti! Kyllä se sitä juuri on! Onhan se haavoittuvaista ja kuluvaa tekniikkaa toki...eli varmaan tulee matkan varrella yhtä sun toista fiksattavaa. Puulämmitys toimii aina ja on turvana. Ei katastrofin vaaraa sähkökatkojenkaan aikana.

    VastaaPoista
  3. Korjasin jutun kaksi viimeistä kappaletta, koska oli päässyt asiavirhe mukaan, ja jonka laitteen asentaja huomasi. Ulkoyksikkö vintissä ei haukkaa ilmaa ritilän kautta, vaan luonnollisesti puhaltaa jäähdytetyn ilman ulos ritilästä...

    VastaaPoista