29.3.2013

Auringon taikaa, noitia ja tietäjiä

Aurinkoiset korkeapaineet ovat hellineet auringonkehrääjää kovista yöpakkasista huolimatta. Onhan tämä taikuutta: lämpöä kehräytyy varaajaan ilman loitsun loitsua jo aamu kymmeneltä, jatkuen aina pitkälle iltapäivään. Nyt iltapäivän puolelle tultaessa 1000 litran vesivaraajassa on jo +10 astetta lisälämpöä (alun +40 asteen päälle). Noituutta - vai tietäjyyttä?

Munivat pupujussit

Lapsuudessani jänöjussit toivat suklaamunan - siinä olikin ihmettelemistä. Noituutta?

Nopeasti ja tehokkaasti lisääntyvää jänistä on pidetty hedelmällisyyden vertauskuvana. Germaanien vanhoihin kevätuhreihin kuuluivat munien lisäksi jänikset. Kotieläiminä pidettyjä jäniksiä saatettiin myös antaa keväiseksi lahjaksi. Jo 1500-luvulla Keski-Euroopassa uskoteltiin lapsille, että juuri jänis tuo pääsiäismunat. Munia tuova, kätkevä tai jopa muniva pupu on 1600-luvulta lähtien ollut suosittu satuhahmo niin Saksassa kuin muuallakin, 1900-luvulla myös Suomessa.  Lähde SKS

Auringon ollessa aktiivinen ja sen pinnalla näkyy auringonpilkkuja, on Maassa silloin myös paljon jäniksiä (Atsteekit?).  Jänis on monissa kulttuureissa liitetty taivaankappaleisiin ja astrologiaan. Kuva: Pasi Airike


Itämisen juhlaa

Sana Easter (engl. Pääsiäinen) on peräisin hedelmällisyyden jumalattaren, Osteran, nimestä. Osteraa on juhlittu kevätpäivän tasauksen aikaan. Jumalatar on antanut nimensä myös ilmansuunnalle, jossa aurinko syntyy: East, itä. Ehkä suomenkielen "itäminen" on  peräisin auringonnousun ilmansuuntaa kuvaavasta nimestä.

Auringosta, päivän päästäjästä, saamme lemmenvirtaa D-vitamiinin muodossa,  joka saa meidät virittymään uudella tavalla elämään, uusiutumaan ja siemenemme itämään. Se tuntuu lumoavalta! Järkevimmänkin ihmisen valtaa hurmos, lempeys ja rakkaus vavisuttavat ruumiitamme. Noituutta!

 Ja noitavainoja: lemmekkäät naiset ja varsinkin lemmenyrttejä ja muita terveyttä vaalivia kasveja viljelevät naiset olivat pulassa...

Musta Jaana

Myös Suomessa (Ruotsissa) aikanaan joutuivat noidat käräjille, niin miehet kuin naiset, ja saivat myös kuolemantuomioita 1500- ja 1600-luvuilla (tosin kuolemantuomioita jaettiin Suomen puolella vähemmän ja nekin muutamat harvat tuomiot ruotsinkielisellä rannikolla ja Ahvenanmaalla). Luonnonuskonnon harjoittaminen oli ruotsinvallan aikana karkoituksen ja kuolemanrangaistuksen uhalla kiellettyä aina siihen asti kun Suomesta tuli osa Venäjää. Muistissani on legenda salolainen versio noidasta nimeltä Musta Jaana. Lähde on minulta kadonnut (tietääkö joku?).

Musta Jaana sai taikuuden harjoittamisesta kuolemantuomion, mutta katosi Turun linnan sellistä.  Kuulemaani Musta Jaanan salolaiseen paikallis-tarinaan on sulautunut osia Topeliuksen Välskärin tarinoiden Musta-Jaanasta eli Mainiemen noidasta sekä Musta Saara -legendasta.  Musta Jaana sai suojapaikakseen pienen saaren Halikonlahdelta, Kai-saaren, jossa eli lopun elämäänsä parantajana kasvattaen lääkeyrttejä. Kasvikartoitus kertoo saareen joskus tuodun vanhoja lääkekasveja.

Miksi noita lentää  luudalla?

Alueilla, joissa ei tietäjyyteen (noituuteen/shamanismiin) liittynyt matkarumpua, käyttivät naiset rummun sijaan "lentokeppiä". Ja koska toimiin liittyi uhka joutua käräjille ja tuomituksi kuolemaan, naiset naamioivat keppinsä luudiksi. Muistitietoa vai omaa mielikuvitusta - en ole tästä ihan varma.

Pieni pitkäperjantain tarina


Kaksitoista vuotta sitten, pitkänä perjantaina, lähti nuorimmaiseni syntymään. Kuinka ollakaan, luonto oli tehnyt tepposen ja pitkäksi kasvanut napanuora oli sykkyrällä synnytyskanavan edessä ja moninkerroin poikasen kaulan ympäri. Tuli kiire leikkaussaliin. Sängystäni laskettiin pääpuoli alaspäin, kätilö hyppäsi haarojeni väliin, otti topakan otteen poikasen päästä työntäen sitä takaisin päin luontaisia synnytysponnistuksiani vastaan. Siinä sitten yhdessä kiidettiin seinien rappaukset roiskuen alakerran leikkaussaliin. Hissiovella tuli vastaan vartioimies sotisopineen. Kätilö raotti lakanaa ja huikkasi haarojeni välistä vartijalle: "Tämä ei ole mikäään pääsiäisnäytelmä, vaan tosi tilanne!" .

Tarina päättyi onnellisesti.

Kätilöt, ne varsinaiset tietäjät, kevään pelastajat! Ikivanha naisten ammattikunta, lapsenpäästäjät, jossa yhdistyi tietäjyys, parantajuus ja noituus.

Ja takaisin aurinkoon: kristillisessä symboliikassa Jumalan äidin ja pojan päiden ympärillä on aina kuvattuna auringonkehrä.


Lasimaalaus kirkossa, Edinburgh (2010).
(C kuvat blogissani ovat omia, ellei toisin mainita!)


TallennaTallenna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti