Mäntyjen ritinää, käpykaija ja kolmijalkainen hybridi

Mäntyjen kypsyvistä kävyistä syntyvä ritinä on houkutellut uuden linnun pihapiiriimme: ison käpylinnun. Tuttavallisesti meille käpykaija, sillä muistuttaahan käpylintu enemmän pieniä papukaijoja kuin kotimetsän peruslintuja! En ollut riittävän nopea kamerani esiin kaivamisesssa ja menetin blogini uuden kesäisen tunnuskuvan:  käpykaija istumassa ja peilaamassa itseään aurinkokeräimen reunalle. Katolta käpykaija lennähti, toivottavasti joskus vielä turhaksi käyvälle, sähköjohdolle. Niin, vai onko energiariippumattomuus valtakunnanverkosta sittenkään se järkevin tavoite? Parhaimmillaan yhteinen sähköverkkomme voisi toimia tasausverkkona tuhansille pienvoimaloille. Aikaisemmin haaveilin juhlista, joissa suurilla pihdeillä hurraahuutojen saattelemana katkaistaisiin yhteys ydinsähköverkkoon...Nyt haaveilen aurinkosähköpaneeleista, jotka olisivat invertterillä yhteydessä yhteiseen sähköverkkoon. Kun se verkko on kerran rakennettu ja olemassa. Odotan, että poliittinen tahto kääntää selkänsä keskitetyille tuhoratkaisuille, ydin- ja hiilivoimalle ja vapauttaa sähköverkon hajautetusti uusiutuvaa energiaa tuottaville pienvoimaloille...

Huhtikuun viimeisellä viikolla aurinkokeräimen veden lämpötila ylitti  +70 c. Kahteen viikkoon en ole laittanut tulia akkuvettä lämmittävään vesikiertoiseen puuhellaan (=keskuslämmitysliesi). Aurinko on ollut antelias ja tuhannen litran säiliössä (=akkuvesivaraaja) vesi on pysynyt +60 asteen tuntumassa. Huhtikuun ensimmäisen viikon jälkeen aurinkolämmin vesi on riittänyt mainiosti perheemme tarpeisiin. Lisäksi lämmin vesi kiertää  pesutilojen lattiassa. Pesen myös pyykit laskemalla letkulla aurinkolämmintä vettä suoraan pyykinpesukoneeseen. Minulla on hankittuna ajastimella varustettu lämpimän veden jakaja/sekoittaja, mutta  en ole vielä saanut asennettua sitä pesukoneeseen.

Jakson aikana aurinkoenergiaa on kehräytynyt päivittäin 14 kwh - 25 kwh. Tarkkaa lukemaa on vaikea saada, koska pidän lattian kiertolämmitystä päällä. Ilman lattiakiertoa myös keräimen alaosan vesi nousee jo niin korkeaksi, että keräimistä on vaikea saada kaikkea lämpöä kehrättyä talteen ilman kiertoa. Keräimen pumppu siirtää lämpöä varaajaan kun keräimen veden lämpötila on korkempi kuin varaajan alaosan lämpötila. Ja mikä parasta: pesutilojen lattia pysyy aina kuivana ja lämpimänäs sekä homekasvustot poissa myös kesäaikana.

Aikaisempina vuosina, kun lämmitin vettä vain auringolla (eli vesivaraajaa ei ollut liitetty puulämmitystä) ja talvisin yösähköllä, kytkin sähkön ajastimen kokonaan pois päältä yleensä huhtikuun alussa. Tänä talvena lämmitin  vesivaraajaa yösähköllä vain yhden kerran: olimme poissa ja kotiin palattuamme  veden lämpötila oli vain 40 asteista. En jaksanut viritellä tulia. Pidän tästä kolmijalkaisesta hybridistäni!