14.10.2015

Syksyn auringonvalo ja -säteet talteen

Lokakuu ei olekaan aina lokainen kuu. Syksy on ollut auringonkehrääjälle suopea: lämmintä vettä on riittänyt kompensaationa kolealle kesälle. Pilvisinä syyspäivinä yksi pesällinen tulta hellassa nostaa veden lämmön 60 asteeseeen, jolloin koko revohkalle riittää varmasti kuumaa pesuvettä. Muutama päivä sitten laitoin akkuvesivaraajan sähkötermostaatin 40 asteeseen (yösähköllä pari tuntia), sillä ei kannata päästää varaajaa ihan kylmäksi. Näin saa parhaiten myös syksyisen aurinkolämmön talteen.

Kesä oli sateinen, pilvinen ja pimeä varsinkin aurinkosähkön tuottajille. Aurinkosähkö syntyäkseen tarvitsee valoenergiaa - ja jopa pilvettöminä kesäöinä syntyy sähköä. Sen sijaan aurinkokerääjässä välittäjäaine (yleensä vesi tai ilma) lämpenee auringon säteilystä - ja auringonsäteilyä suodattuu maanpinnalle hieman pilvienkin lävitse.

Sekä aurinkokeräimet, että aurinkosähkökennot ovat energiantuotantomuotoina ns suoraa aurinkoenergiaa. Epäsuoraa aurinkoenergiaa onkin sitten kaikki muu energiantuotanto, jossa säteilyä ei oteta suoraan käyttöön vaan hyödynnetään esimerkiksi säteilyn synnyttämiä virtauksia (tuulivoimaa) tai eliöiden varastoimaa kemiallista energiaa (bioenergiaa). Epäsuoria uusiutuvia aurinkoenergian muotoja ovat myös vesivoima, aaltovoima ja geoterminen energia. 

Huonoista kesäkeleistä huolimatta aurinkosähkökennoja asennettiin tänäkin kesänä. Mukavinta oli seurata kotikylän Angelniemen Lossiranta -baarin aurinkosähköistymistä kesäkuussa: 


Auringonkehräämisen alkutaipaleella kuuli usein vähätteleviä kommentteja aurinkoenergiasta (laitatin keräimet katolle 2004): "mihin sitä energiaa kesällä tarvitaan"  - "no, esimerkiksi jäähdyttämiseen". Tämän suhteen yleissivistys on kasvanut huomattavasti ja suora aurinkoenergian hyödyntäminen on tullut jäädäkseen -ja lisääntyy. Koko uusiutuvan energiatuotannon sektori kasvaa ennusteita vauhdikkaammin. Toivoa on päästä suunniteltua nopeammin irti hiilestä ja ydinvoimasta ...

Peksalan koulusta - jota leikkisästi perheessämme kutsumme Peksalan koulukodiksi - maailmalle lentänyt keskimmäinen poikani on perehtynyt aurinkoenergian hyödyntämiseen. Veijo Isojunnon Metropolia Ammattikorkeakoulun sähkötekniikassa tehty opinnäytetyö käsittelee aurinkosähköjärjestelmän suunnittelua ja toteutusta suureen julkiseen rakennukseen, kuten toimistoon, sairaalaan tai kauppakeskukseen. Ote tiivistelmästä: "Työn tavoitteena on antaa perustiedot sähkösuunnittelijalle aurinkosähköjärjestelmän suunnittelusta. Työssä käydään läpi aurinkosähkön taustalla oleva teoria, auringon säteilymäärät ja suunnittelun perusteet paneelien mitoituksesta sijoitukseen. Työ sisältää esimerkkisuunnitelman, joka valaisee teoriaa käytännössä."

Sykyn aurinkoisista päivistä huolimatta auringonsäteet saapuvat maahan kulmassa, josta emme saa enää ihon kautta D-vitamiinia.  Nyt täytyykin suunnata suppilovahverometsiin, sillä vahveroissa on runsaasti d-vitamiinia. Suppilovahvero sisältää D-vitamiinia noin 27 µg/100 g ja kantarelli 12,8 µg/100 g - eli ei huono aurinkoenergia-saalis! 

Ei ole suppilovahvero tämä - vaan pikkuinen ihastuttava männyn kannolla loisiva kurttusieni !

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti